Immilän koskissa on jauhettu jo keskiajalla ja vanhin kirjallinen tieto myllyistä on vuodelta 1548. Ensimmäinen saha rakennettiin koskeen 1760-luvulla, tähän aikaan mäellä oli jo asutusta sekä kievari. 1800-luku merkitsi asutuksen lisääntymistä, ja mäelle muodostui monipuolinen käsityöläis- ja myllärikylä. Vielä toisen maailmansodan jälkeen Immilän koskissa toimi kolme myllyä, kaksi sahaa ja sähkölaitos kaikkine oheislaitteineen (pärehöylä ym.). Viimeisenä näistä lopetti toimintansa Immilän piirin saha toukokuussa 1969.
Immilän mylly ja myllypiirin vanhat rakennukset kunnostettiin 1997 - 1999. Tästä asti mylly on ollut kesäisin auki vierailijoille. Vanhan myllyn lisäksi on voinut joka kesä tutustua uuteen näyttelyyn, jotka ovat käsitelleet mm. Nastolan vanhoja myllyjä, vanhoja karttoja, vanhoja postikortteja, myllytonttuja ja uskomustarinoita jne. Myllystä onkin tullut suosittu lähimatkailukohde, joka hyödyntää paikallishistoriaa ja - tuntemusta toiminnassaan. Lisäksi myllyllä esiintyy vuosittain kesäteatteri ja lausujia. Erityisen suosituksi ovat muodostuneet yhteislauluillat Immilän koskilla, lisäksi järjestetään markkinoita, tapahtumia ja kesäjuhlia, jotka osittain tukeutuvat läheiseen Seurataloon.
Myllymäellä on myös hyvän tasonsa puolesta huomattu Immilän Myllykahvila, jossa on myös käsityömyyntinäyttely.
Immilän mylly ja Myllykahvila avaavat ovensa 1.6.2009.
Kesänäyttely; Sylvö ja neljä kartanoa, avajaiset sunnuntaina 21.6. klo 12.00, Myllyn ja näyttelyn esittelyt sunnuntaisin 12-13.
Immilän mylly
Taidekeskus Taarasti sijaitsee Pikku-Kukkasen rannalla, Matinpalomuseon ja kotiseutumuseon läheisyydessä. Vuonna 1990 valmistuneen taidehallin on suunnitellut Erkki Aarti. Nastolan Taideyhdistyksen ylläpitämässä Taarastissa järjestetään vaihtuvia näyttelyitä, konsertteja ja kesäteatteria.
Nastolan kunta/Taarasti
Nastolan Montarissa sijaitsevassa kohteessa voi tutustua vanhaan pihapiiriin ja tilan esineistöön. Lisäksi tilalla norsuesinekeokolema Willa Fantti ja kahvila. Avoinna toukokuusta elokuun loppuun.
Kaivolan perinnetila
Nastolaan perustettiin valtakunnan päävankileiri v. 1941. Leiri sijaitsi nykyisen Kirkonkylän koulun paikalla jatkuen aina Ristolan maille asti. Leirillä oli jatkosodan aikana yhteensä 64 188 venäläistä sotavankia. Terveet vangit työskentelivät nastolalaisissa taloissa, mutta leiriin jääneistä moni kuoli esim. pilkkukuumeeseen. Kaikkiaan Nastolaan haudattiin 1055 miestä vuosina 1941 - 1944.
Kuvanveistäjä Vladimir Feodorovin suunnittelema Äiti Maa -veistos paljastettiin 1987, ja se sijaitsee Kausantiellä Nastolan keskustan tuntumassa.
Riihimäki - Pietari -rautatien rakennustyöt alkoivat 18.4.1868. Työläisten keskuudessa riehui monenlaisia kulkutauteja, mm. pilkkukuumeepidemia tappoi suuren joukon työläisiä, jolloin jouduttiin raivaamaan ja vihkimään omia hautausmaita. Radanrakentajien muistokivi on pystytetty kunnan ja seurakunnan toimesta vuonna 1990 Uudenkylän alueelle, jonne perimätiedon mukaan on haudattu radanrakentajia.
1860-luvulla rakennettu n. 10 kilometriä pitkä kiviaita alkaa Uusikylästä ja loppuu Iitin puolelle lähelle kuntien rajaa. Aita on valmistettu luonnonkivistä. Aita rakennettiin estämään metsässä laidunnettavan karjan karkaamista ratatyömaalle ja myöhemmin valmiille rautatielle. Rakentamiseen osallistuivat ainoastaan lapset ja naiset.
Nastolan kunta/Muistomerkit
